Irtisanoutuminen ja irtisanomisajat

Työntekijä voi irtisanoutua milloin tahansa toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta irtisanomisaikaa noudattaen. Määräaikaisesta työsuhteesta ei voi irtisanoutua, jos siitä ei ole erikseen sovittu.

Työsopimuslaissa on määritelty noudatettavat irtisanomisajat. Työehtosopimuksella tai työsopimuksella on mahdollista sopia myös pidemmästä irtisanomisajasta.

Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat ovat

Työnantajan irtisanoessa

Työntekijän irtisanoessa

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavasta päivästä lukien. Jos noudatetaan esimerkiksi 14 päivän irtisanomisaikaa ja työntekijä irtisanoo työsuhteensa kuukauden 1. päivä, päättyy työsuhde 15. päivä samaa kuuta.

Jos irtisanomisaika lasketaan kuukausissa, päättyy työsuhde järjestysnumeroltaan samana päivänä, kun irtisanomisilmoitus on annettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Velvollisuudet ja oikeudet irtisanomisaikana

Irtisanomisaikana työntekijällä on velvollisuus tehdä työtä, jos häntä ei ole siitä vapautettu. Vaikka työnantaja ei vaadi työntekoa, palkka on silti maksettava.

Velvollisuudet ja oikeudet pysyvät muilta osin samoina riippumatta työntekovelvollisuudesta. Työntekijällä on esimerkiksi oikeus käyttää työterveyspalveluita ja muita työsuhde-etuja irtisanomisaikana.

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, sen on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Sama velvollisuus on myös työntekijällä, joka ei noudata irtisanomisaikaa. Työnantaja voi vähentää korvausta työntekijän loppupalkasta.

Jos työnantaja tai työntekijä noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin on sovittu, korvausta pitää maksaa vain laiminlyödyltä ajalta.